Elisabeth Ungerin puhe Vihreän liiton puoluekokouksessa 19.9.2020
Ohjelmatyöryhmä on sannut hienoa työtä aikaiseksi ja voin lukemani perusteella sanoa ylpeydellä kuuluvani vihreään puolueeseen. Toisin sanoen voin seistä tämän ohjelman takana. Teksti on paikoin runollista ja tavoitteet voidaan pitää paikoin utopistisinä, mutta mikäli haluamme jättää maapallomme elinkelpoisena seuraaville sukupolville, niin utopiasta on tehtävä totta.
Silti takerrun muutamiin seikkoihin.
Kannatan ehdottomasti sitä, että Suomi on lähivuosina hiilineutraali, mutta emme saa siirtää hiilikuormaamme kulutustavaroiden muodossa kehittyviin maihin tai muihin maihin ylipäätään. Suomen on huollehdittava, että myös käyttämämme tavaramme kestävät päivänvaloa.
Toinen kohta koskee eläinten kohtelua. Ohjelmassa käytetään kettutarhausta huonon kohtelun esimerkkinä. Ennen kaikkeaan asenteemme eläimiin on muututtava. Eläimet ei saa olla elintarviketeollisuuden raaka-aine, vaan kaikkien – niin lemmikkien, tuotanto ja luonnonvaraisten– eläinten elämällä on itseisarvo, ja meidän on sitä puolustettava.
En toki sylje lihalautaselle, on kuitenkin kohtuutonta, että eläimen ainutlaatuiseen elämän tarkoitus on olla ihmisten ruoka tai välinne. Emme voi vaatia kaikkia syömään kasvisruokaa, mutta liharuoalla pitää olla reilu hinta, eläimen, maanviljelijän ja ympäristön tähden. Tuotanto täytyy olla sellaista että eläin on eläin, eikä tuotantoeläin. Sen täytyy saada elää niin hyvää elämää kuin suinkin, vaikka päätyisikin teuraaksi ja eläinperäisellä tuotteella pitää olla reilu hinta, jotta vilejelijäkin saa työstä reilun korvauksen. Toivon kirjauksen maataluoden muuttamiseksi siten että huoioidaan eläinten, vilejlijän ja ilmaston hyvinvointia ja kestävyyttä.