Luonnon monimuotoisuuden väheneminen eli biodiversiteettikato on ilmastonmuutoksen lisäksi toinen merkittävä ihmiskunnan hyvinvointia uhkaava ilmiö. Kuluva vuosi on nimetty biodiversiteetin supervuodeksi, jolloin neuvotellaan uusista vuoteen 2030 saakka ulottuvista kansainvälisistä biodiversiteettitavoitteista. Elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstaloituminen on jatkunut viime vuosikymmeninä yhä kiihtyvällä vauhdilla. Meillä Suomessa on omat velvoitteemme monimuotoisuuden edistämisessä.
Sata vuotta sitten Suomessa padottiin virtaavia vesiä teollistumisen merkeissä. Sen jäljiltä luonnontilaisia virtavesiä on maassamme jäljellä vain muutama prosentti. Yrityksistä huolimatta vesien vapauttaminen on edennyt melko hitaasti. Viime vuonna kuitenkin julkistettiin merkittävä suojeluvoitto, Hiitolanjoen voimalapatojen purkaminen ja koskien ennallistaminen varmistui.
Hiitolanjoki on Laatokkaan laskeva joki, joka kulkee Venäjän puolella Karjalan tasavallan ja Suomen puolella Etelä-Karjalassa Simpeleellä Rautjärvellä. Hiitolanjoki on Laatokan luonnonvaraisen järvilohen tärkein nousujoki. Joki on yhteensä 53 kilometriä pitkä ja siitä 8 kilometriä on Suomen puolella ja loput Venäjällä. Joessa on yhteensä 12 koskea. Suomen puoleiset kosket on valjastettu sähköntuotantoon.
Viime vuonna Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö sai sovittua voimalaitosten lunastamisesta ja seuraavien vuosien aikana kaikki kolme Suomen puolella olevaa patoa puretaan ja Hiitolanjoki vapautuu kokonaan vesiesteistä. Lunastukset toteutetaan valtiolta saadun rahoituksen sekä yksityisiltä toimijoilta kerättyjen lahjoitusvarojen voimin. Viimeisiä tarvittavia euroja oli mukana keräämässä myös Jasper Pääkkönen, joka on näyttelijänammattinsa lisäksi myös aktiivinen vaelluskalojen puolestapuhuja.
Kyseessä on merkitykseltään ainutlaatuinen padonpurkuprojekti Suomessa. Joen vapauttaminen on lukuisten ihmisten pitkäjänteisen työn ja vuosikymmenten ponnistelujen tulos. Hiitolanjoen ympärille on myös syntynyt tutkimushanke, jossa joen ennallistamistoimien vaikutuksia tutkivat Luken ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat. Toiveena on, että Hiitolanjoelta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää muualla Suomessa padottujen jokien ennallistamisessa.
Hiitolanjoki on hyvä esimerkki luonnonsuojeluhankkeesta, jossa yhdistyy sekä merkittäviä luontoarvoja, että myös virkistysarvoja. Hiitolanjoen ympärille ollaan luomassa myös matkailutoimintaa ja sen on tarkoitus olla osa laajempaa suomalais-venäläistä matkailuhanketta. Ainutlaatuinen Laatokan luontoympäristö on houkutteleva myös kansainvälisellä mittapuulla. Vastikään saatiin kunnostettua maisemapolku EU:n maaseuturahaston hanketuella. Urakan toteuttivat talkootyönä paikallinen metsästysseura ja urheiluseura.
Hiitolanjoen vapauttaminen on merkittävä ensiaskel vesiympäristölle haitallisesta, mutta energiantuotannon kannalta melko vähämerkityksellisestä vesivoimasta luopumisessa. WWF:n tilastojen mukaan samankaltaisia alle yhden megawatin tehoisia laitoksia on 40 prosenttia Suomen aktiivisista vesivoimaloista, kuitenkin niillä tuotetaan yhteensä vain 0,2 prosenttia koko maan vuosittaisesta sähköntuotannosta. Toivottavasti Hiitolanjoen esimerkin kautta vastaavia projekteja syntyy muitakin ja vaelluskalojen elinympäristöjä saadaan vapautettua.
Hanna Holopainen, kansanedustaja