Vihreiden lappeenrantalainen kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Hanna Holopainen vaatii, etteivät rajamaakunnat saa jäädä pelkkään puskurivyöhykkeen asemaan.
Kaakkois- ja Itä-Suomen maakuntien elinkeinopoliittiset strategiat menivät uusiksi yhdessä yössä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Venäjä- yhteistyöltä ja hyviltä naapurisuhteilta katosi pohja pois, eikä muutosta parempaan ole näköpiirissä ainakaan tällä vuosikymmenellä.
On muodostunut välttämätön ja välitön tarve purkaa kaikki Venäjä-riippuvuussuhteet.
Rajamaakunnissa tällä on mittavat vaikutukset kaikilla sektoreilla logistiikkaverkoista ja energian tuonnista aina teollisuuteen, kulttuuriin, matkailuun, päivittäistavarakauppaan ja asuntomarkkinoille saakka.
Rajamaakunnat eivät saa jäädä pelkkään puskurivyöhykkeen asemaan. Alueellinen yhdenvertaisuus edellyttää tilanteeseen reagointia. On välttämätöntä, että Itä- ja Kaakkois-Suomen erityiset haasteet tässä muuttuneessa maailmantilanteessa huomioidaan kaikessa kansallisen tason päätöksenteossa.
Konkreettisin esimerkki muutoksesta on Saimaan kanava, jonka vuokrasopimuksen Venäjä on uhannut irtisanoa mikäli Suomi päättää hakea NATO -jäsenyyttä. On selvää, että emme voi altistaa itseämme kiristyksellä ja siksi myös logistisista riippuvuuksista on pyristeltävä irti.
Saimaan kanavan korjausrahat on käytettävä Karjalan radan kohentamiseen
Itä-Suomen teollisuus on jo joutunut etsimään muita kuljetusreittejä Saimaan kanavan sijasta. Tämä tarkoittaa yritysten kustannusten nousua ja päästöjen lisääntymistä.
Alueelle tarvitaan pikaisesti investointeja rautateihin, joiden kuormitusluvut ovat jo ennestään korkealla tasolla.
Etelä-Karjalan liitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ovat esittäneet kanavan korjaukselle myönnetyn 95 miljoonan euron rahoituksen käyttämistä Karjalan radan kohentamiseen. Muutokset on saatava heti seuraavaan valtion lisätalousarvioon.
Erityisen tärkeää olisi saada Luumäki-Joutseno-välin kaksoisraide liikkeelle. Tärkeitä ovat myös Imatra–Joensuu-rataosuuden parannustyöt, tasoristeysten poistot, kohtauspaikkojen lisääminen ja Syrjäsalmen sillan uusiminen.
EU:n Venäjän rajaseutukehittämisen rahat on pystyttävä hyödyntämään raja-alueen maakunnissa
Venäjä-pakotteet saivat EU:n lakkauttamaan pikaisella aikataululla Venäjän rajaseutukehittämisen ohjelmat. On tärkeää varmistaa, että ohjelmiin kuuluvaa rahoitusta ei siirretä muualle, vaan se voidaan edelleen hyödyntää raja-alueen maakunnissa.
Kyseistä rahoitusta tulee kohdentaa ennen kaikkea vihreän siirtymän toteuttamiseen. Kaakkois- ja Itä- Suomessa on merkittävää ympäristö – ja energiateknologiaosaamista, johon panostaminen tuottaa mahdollisuuksia toteuttaa kestävää siirtymää samalla kun luodaan myös uutta elinvoimaa ja työllisyyttä.
Aluevalvonnasta aiheutuva tuulivoiman rakentamiseste on kompensoitava esimerkiksi kiinteistöverotulojen tasausjärjestelmän kautta
Itäinen Suomi kantaa mielellään vastuun maanpuolustuksesta. Mutta alueellinen yhdenvertaisuus edellyttää kompensaatiota aluevalvonnan aiheuttamista taloudellisista menetyksistä.
Etelä-Karjalan maakuntaliiton tekemän selvityksen mukaan tutkista tuulivoimalle aiheutuvien rakentamisesteiden aiheuttamat taloudelliset menetykset pelkästään Etelä-Karjalassa ovat erittäin merkittävät.
Selvityksen perusteella koko tuulivoimapotentiaalin hyödyntäminen toisi Etelä-Karjalan kunnille tuulipuistojen elinkaaren aikana jopa noin 90 miljoonan euron kiinteistöverotulot.
Selvityksen mukaan koko tuulivoimapotentiaalin mukaisten tuulivoimahankkeiden kokonaisinvestointikustannukse
Nämä laskelmat osoittavat, että koko itärajan seutu ja Kaakkois-Suomi joutuvat täysin eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin tuulivoimalle potentiaalisiin seutuihin verrattuna. Varsinkin Etelä-Karjala menettää uusiutuvaa energiaa, työllisyyttä ja tuloja merkittävästi.
Suorien tulomenetysten lisäksi rajamaakunta on varsin eriarvoisessa asemassa muihin maakuntiin nähden, jos se ei pysty käytännössä lainkaan hyödyntämään tuulivoimaloiden tarjoamaa mahdollisuutta lisätä vähäpäästöisen energian tuotantoa. Pelkona on, että alueelle suunnitellut energiaintensiivisen teollisuuden uudet kiertotalousratkaisut ja vetytalouden tarjoamat mahdollisuudet jäävät myös toteutumatta.
Tämä muodostaa perusteen lisätä elinkeinopoliittisia hankerahoja ja TKI-panostuksia alueelle.
Lisätietoja: