Vihreät esittää Suomen suurille kaupunkiseuduille uutta lähijunien pilottikokeilua, jolla palautetaan säännöllinen lähijunaliikenne ja vanhojen “lättähattujen” seisakkeet takaisin isoille kaupunkiseuduille. Kokeilulla tuotaisiin jopa miljoona suomalaista lähijunaliikenteen pariin. Kouvolan seudulla halutaan kokeilun myötä kehittää Lahti-Kouvola -yhteyttä lisäämällä sille merkittävästi lähijunavuoroja.
– Vielä 1970- ja 1980-luvuilla Suomen kaupunkiseuduilla matkustettiin lättähatuiksi kutsutuilla junilla, joista vielä monella on lämpöisiä omakohtaisiakin muistoja. Kun kaupungit täyttyivät autoista, monet vanhat lähijunaseisakkeet purettiin, mutta valmiit paikat seisakkeille jäivät jäljelle. Nyt on aika palauttaa kattava lähijunaliikenne Suomeen, Vihreiden varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio sanoo.
Vihreät esittää säännöllistä lähijunaliikennettä Turun, Tampereen, Oulun ja Lappeenrannan kaupunkiseuduille sekä Lahti-Kouvolan -radan lähijunille yhden tunnin vuoroväliä.
– Säännöllinen lähijunaliikenne tulee aloittaa vuoteen 2023 mennessä. Seisakeverkoston palauttaminen olisi mahdollista aloittaa näillä kaupunkiseuduilla jo tällä hallituskaudella ja saatettavissa loppuun vuoteen 2030 mennessä, Mustakallio esittää.
Lahden ja Kouvolan välillä on viisi käytössä olevaa juna-asemaa, joilla lähijunat pysähtyvät.
– Haluamme saada lähijunat kulkemaan Lahti-Kouvola -välillä jopa tunnin välein. Tämä olisi hyvä jatkumo Kymenlaaksossa käynnissä olevalle Kouvolan, Kotkan ja VR:n junan ja bussin yhteislippukokeilulle. Panostukset junayhteyksiin edistävät Kouvolan ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vauhdittaisivat asema-alueiden kehittämistä. Esimerkiksi viime vuoden asuntomessukohde Koria hyötyisi tästä, sanoo Kymenlaakson Vihreiden Naisten puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Jenni Aikio.
Kymenlaaksossa on käynnissä junan ja bussin yhteislippukokeilu yhteistyössä Kouvolan ja Kotkan paikallisliikenteen sekä VR:n kanssa.
Lähijunaliikenteelle on olemassa kasvava kysyntä. Vuonna 2020 toteutettiin lähijunapilotti muun muassa Tampereen ja Nokian välillä.
– Tampereen ja Nokian pilotti osoitti, että jopa koronavuonna lähijunien käyttäjämäärä kasvoi 47 prosenttia. Kun koronakriisistä päästään yli, olisi kaupunkiseuduilla suurta potentiaalia lähijunaliikenteen kasvattamiseen. Me vihreät haluamme, että entistä useammalla suomalaisella olisi mahdollisuus matkustaa vähäpäästöisellä ja miellyttävällä tavalla, Mustakallio toteaa.
Lähijunaliikenteen lisääminen olisi merkittävä ilmastoteko.
– Lähijunien päästöt ovat parhaimmillaan jopa 98 prosenttia pienemmät kuin henkilöautoliikenteen päästöt. On vaikea keksiä tehokkaampia keinoja toteuttaa liikenteen päästövähennyksiä, Mustakallio korostaa.
Seisakeverkoston kustannukset ovat arviolta 20–40 miljoonaa euroa. Seisakkeiden rahoittamiseen voidaan käyttää Euroopan kestävän kehityksen rahastoa sekä valtion infra-budjettia.
Lue lisää Vihreiden esittämästä seisakeverkostosta sivulta: www.vihreat.fi/ajankohtaista/suomi-lähijunaan.
Vapaasti median käyttöön tarkoitetut painokelpoiset kartat esitetyistä seisakkeista löytyvät kansiosta: https://drive.google.com/drive/folders/177qAalD5gfJPyNgskROFvB3_KJlsrQtp?usp=sharing
Lisätietoja antaa
Jenni Aikio, Kymenlaakson Vihreiden Naisten puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, puh. 040 940 1529